Olin harjoitusleirillä Espanjan Deniassa 25.2 – 7.3. Leiri
ajoittui siis Helmi- Maaliskuun vaihteeseen, joka osoittautui ajankohtana
pyöräilijälle hyväksi. Ennen lähtöä oli Suomessa täysi talvi ja ajokelit
maanteillä karmivat, loskaa ja vesisadetta. Leiri tuli siis hyvään paikkaan ja
oli mukava päästä keskellä talvea vaihtamaan lyhyet ajokamat päälle ja pyöräksi
maastopyörän ja crossarin sijaan maantiepyörä.
Itse vietin ennen Espanjan leiriä muutamat päivät
Vierumäellä harjoitellessa. Tuohon aikaan kotona hiihto mahdollisuudet olivat
heikot, joten oli mukava päästä Vierumäelle harjoittelemaan vähän toisenlaisiin
oloihin. Vierumäellä oli täysi talvi päällä ja hiihtomahdollisuudet loistavat.
Vierumäessä ehdin majailemaan ennen Espanjaan lähtöä neljä päivää. Joka päivä
tuli hiihdettyä noin kolmen tunnin hiihto treeni, jonka päälle ajoin aina
hotelli huoneen parvekkeella trainerilla pyörällä erilaisia settejä, jottei
pyörätuntuma kokonaan katoisi ja paikat eivät täysin jumittuisi hiihdosta.
Torstaina koitti siis lähtöä suoraan Vierumäeltä
lentokentälle ja suunnaksi Alicanten lentokenttä. Kyseessä oli ilta/yölento,
joten päivällä ehti vielä harjoitella Suomessakin hyvin. Kentällä huomasin
heti, että lentomme oli myöhässä reilulla tunnilla. Todellisuudessa lento lähti
kohti Espanjaa noin pari tuntia aikataulua myöhempää. Tämä tarkoitti vain sitä,
että saapuminen Espanjan majoitukseen myöhästyisi. Lento sujui hyvin ja oltiin
noin kahdelta yöllä seikkailemassa Alicanten lentokentällä. Kentältä hyppäsimme
isoon taksina toimineeseen pakettiautoon, jolla matkasimme reilun sadan
kilometrin matkan majoitukseemme Els Pobletsin kylään. Majoituksessamme
olimmekin vasta noin klo 4 aamuyöstä, joten siinä ei kellään ollut mitään muuta
ajatusta kuin nukkumaanmeno.
Asuimme koko leirin
oman joukkueeni, Fincyclingin kanssa rauhallisella alueella kahdessa
erillisessä talossa, joiden väliin oli sijoitettu uima-allas. Hoidimme kaikki
elämiseen liittyvät hommat itse, eli ruuan teimme itse omien aikataulujemme
mukaan, pyykkiä pesimme omien tarpeiden mukaan sekä tietysti siivosimme
talojamme itse aina tarpeen vaatiessa.
Denia tarjosi siis todella hyvät harjoitus puitteet tuohon
aikaan vuodesta. Lämpötila oli juuri mainio pyöräilylle, joka päivä asteita oli
15-20. Sääolot oli muutenkin vakaat. Deniassa sataa harvoin tähän aikaan
vuodesta. Vain ensimmäisenä ja viimeisenä päivänä tuli pari pisaraa taivaalta.
Muina päivinä aurinko paistoi täysillä kirkkaalta taivaalta. Myös
maastollisesti Denian seutu osoittautui loistavaksi pyöräilylle. Pystyi ajamaan
juuri sitä mitä kulloinkin sattui halumaan, joko mäkeä tai sitten ihan
tasaista. Ja kyseisiä asioita sai ajaa tarvittaessa vaikka koko päivän.
Mäkiä/vuoria oli paljon ja teitä niiden seassa mukavasti. Aivan rannikko oli
puolestaan täysin tasaista ja rannikkoakin riitti silmän kantamattomiin!
Leirillä harjoiteltiin kerran päivässä ja treenien
kestot pyörivät kolmen ja kuuden tunnin välillä. Harjoitukset onnistuivat
loistavasti ja kokonaisuudessaan leiristä jäi hyvä maku. Yhteentoista päivään
kertyi ajokilometrejä noin 1200km, eli reilu 100km keskimäärin päivässä.
Treeneissä hyödynnettiin Denian monipuolisia maastoja. Jonain päivinä ajettiin
vain tasaisella, kuten kevyinä päivinä tai päivinä, jolloin ajettiin
joukkuevetoja. Toisina päivinä taas (lue: useimpina päivinä J), ajettiin paljon
mäkiä ylös alas huimaa vauhtia. Etelässä on mukava ajella kunnon nousuja, joita
ei Suomesta valitettavasti löydy. Omaksi ehkä lempi nousuksi osoittautui Coll
de Ratesin nousu, joka on noin 6,5km pitkä ja keskijyrkkyydeltään noin 5,2%.
Eli mukava, täysin ajettavissa oleva nousu, jonka ylös ajamiseen menee rennon
kovaa ajaen noin 18 minuuttia. Muutkin Espanjassa leireilevät ajajat taisivat
pitää noususta, sillä ikinä ei tarvinnut ajaa nousua yksin ylös. Aina löytyi
ajoseuraa ja sopivia kirittäjiä. 
Leirin jälkeiset harjoitukset Suomessa ovat sujuneet hyvin.
Palautuminen leiristä onnistui hyvin ja pian pääsi Suomessa taas normaaliin
treenirytmiin kiinni. Onneksi Suomessa oli ajokelit leirin aikana parantuneet
huomattavasti ja nyt on päässyt jo muutaman päivän ajelemaan Suomessa
maantiepyörällä. Kisakausikin lähestyy kovaa vauhtia, muutamien viikkojen
päästä on jo ensimmäiset kisat! Ennen kisoja meillä on vielä Fincycling tiimin
kanssa ensi viikonloppuna kilpailukauteen valmistava leiri Vanajanlinnassa
Hämeenlinnassa. Luvassa on viikonlopun aikana luultavasti kaksi tehokasta
harjoitusta, joiden tarkoituksena on valmistaa kroppa tuleviin kilpailuihin.
Tästä ja pian alkavasta kisakaudesta myöhemmin!
Kuvat: Julius Taskinen
Jesse
